Koska hyvä ilmatiiveys saavutetaan vain huolellisella rakentamisella, kertoo pieni vuotoluku myös huolellisesta rakennustyöstä ja siten yleisestä rakentamisen laadusta. (Ilmatiiveys ja vuotokohdat pientaloissa)

Miten sitten tulisi tiivistää?

Rakennuksen vaipan ja läpivientien ilmantiiveys voidaan toteuttaa monella tavalla. Isojen pintojen tiivistäminen toteutetaan rakennuspapereilla, -kalvoilla tai -kankailla. Rakenteiden liittymissä ja läpivienneissä voidaan käyttää erilaisia vaahtoja ja massoja, sekä erityisesti tiivistämiseen kehitettyjä teippejä, liitosnauhoja sekä läpivientikappaleita. Puurakenteiden yhteydessä on huolehdittava myös siitä, että valittu tiivistysjärjestelmä sopii yhteen hengittävien ja mahdollisesti painuvien rakenteiden kanssa. Kaikilla tavoilla on mahdollista päästä huolellisesti suoritettuna hyvään ja tiiviiseen lopputulokseen, mutta eroja menetelmien välille syntyy esimerkiksi läpivientien tiivistämisen kuluvassa työajassa.  Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuksessa on testattu erilaisia läpivientien tiivistyksen toteutustapoja, ja selvitetty minkä suuruisiin ilmavuotolukuihin laboratorio-olosuhteissa päästään.

(Asuinrakennuksen ilmanpitävyys, sisäilmasto ja energiatalous)

Koetuloksista on todettu, että pelkällä teipillä toteutetuista läpivientien tiivistyksistä voidaan tehdä hyvinkin tiiviitä huolellisella työsuorituksella, mutta valmiilla läpivientilaipoilla tiivistyksen toteuttaminen on työteknisesti helpompaa ja nopeampaa. Huolellinen tiivistäminen on erityisen tärkeää useiden johtojen tai putkien läpivienneissä, joissa toteutus pelkästään teippaamalla on erittäin haasteellista. Kun tiivistämisessä käytetään pelkästään teippiä, on erityisen tärkeää varmistua siitä, että käytetyllä teipillä on riittävä tartuntakyky ja pitkäaikaiskestävyys. Puutteellisten tiivistysten myötä aiheutuu paikallisia ilmavuotoja, joiden mukana rakenteisiin voi siirtyä huomattavia määriä kosteutta, tai sisäilmaan voi tulla epäpuhtauksia, esim. homeen aineenvaihduntatuotteita. (Asuinrakennuksen ilmanpitävyys, sisäilmasto ja energiatalous)

Lattian ja ulkoseinän liittymään tulee usean millimetrin ilmarako, sillä betonilaatta kutistuu valun jälkeen luonnollisesti (n. 0,5–1 ‰). Lopullisen ilmavuodon määrä riippuu liittymärakenteesta. Arvioiden mukaan 5…50 % kaikesta vuotoilmamäärästä virtaa lattian ja ulkoseinän liittymän kautta. (Pientalon tiiveyskorjaus)

Läpiviennit ja liittymät voivat muodostaa merkittävän vuotoreitin myös maaperän radonpitoiselle ilmalle. Alapohjarakenteen alapuolelta rakennukseen tulevien sähköjohtojen, lämmitys-, vesi- ja viemäriputkien läpiviennit, tai niiden suojaputket voivat toimia radonin vuotoreitteinä suoraan asuintiloihin. Läpivientien ja laatan saumojen tiivistäminen tulee toteuttaa huolellisesti kaikkialla rakennuksessa. Tiivistämistöiden laiminlyönti esim. teknisessä tilassa tai varastotiloissa, saattaa johtaa merkittävään radonpitoisuuden kasvuun myös asuintiloissa. (Radon uudisrakentamisessa)